SOLID-RAHASTOT ERF, IF, RF HAKU - USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET FAQ
YLEISET KYSYMYKSET
Kysymys: Mitä tehdä, jos kaikilta hankkeen kansallisilta rahoittajilta ei ole saatu rahoitussitoumuksia hakuajan päättymiseen mennessä? Vastaus: Hakemuksen liitteenä tulee lähtökohtaisesti olla rahoitussitoumukset koko kansallisen rahoituksen osalta. Jos rahoitussitoumuksissa on puutteita, tulee se ilmoittaa selkeästi hakemuksessa ja samalla tulee ilmoittaa milloin rahoitussitoumus saadaan. Puutteet rahoitussitoumuksissa heikentävät hakemuksen mahdollisuuksia valintaprosessissa. Kysymys: Mikä on pienin/suurin SOLID-rahastosta saatu rahamäärä?
Vastaus: SOLID-rahastoista myönnettävälle rahoitukselle ei ole asetettu ylä- tai alarajoja. Aiempina vuosina myönnetyn rahoituksen määrä on vaihdellut yleensä rahastosta ja hanketyypistä riippuen n. 20 000 eurosta n. 150 000 euroon /hanke. Rahoituksen määrään vaikuttaa hankkeen sisältö, toteutettavat toimenpiteet ja hankkeen kesto.
Kysymys: Informoidaanko hakijoita hakuprosessin vaiheista?
Vastaus: Hakijoille lähetetään ilmoitus hakemuksen vastaanottamisesta, ilmoitus johtoryhmän esityksistä sekä lopullinen rahoituspäätös. Hakuoppaassa on myös selostettu hakuprosessin kulku pääpiirteissään.
Kysymys: Voiko vuosiohjelmaan sisältyviä toimilinjoja yhdistää?
Vastaus: Yleensä ei, poikkeuksena kuitenkin pakolaisrahaston toimilinjat A ja B, jotka on mahdollista yhdistää eli hakemus voi kohdistua kumpaankin mikäli se on hanketoiminnan ja kohderyhmän tarpeiden kannalta luontevaa. Suositeltavaa kuitenkin on että myös pakolaisrahastossa hanke kohdistettaisiin vain yhteen toimilinjaan. Kotouttamis- ja paluurahastossa hakemus voi kohdistua vain yhteen toimilinjaan ja toimilinjoja ei voi yhdistää.
Kysymys: Voimmeko liittää hankehakemukseen erillisen hankesuunnitelman, jossa hanketta on tarkemmin kuvattu?
Vastaus: Erillisen paperin voi liittää hankehakemukseen, mutta hakemus arvioidaan hakulomakkeen ja budjetin perusteella - siksi on tärkeää, että hanke on kuvattu hakulomakkeessa mahdollisimman konkreettisesti.
Kysymys: Voiko koordinaattori sisäministeriössä vahvistaa jo etukäteen, että hankeideani toteuttaa erityistavoitetta ja voi hakea 75% tukea?
Vastaus: Hankkeen tulee kohdistua suoraan rahaston erityispainopisteisiin, jotta 75 prosentin rahoitusosuus on mahdollista myöntää. Rahastokoordinaattori ei voi etukäteen vahvistaa, että hanke saa rahoitusta tai mikä mahdollinen rahoitusprosentti olisi. Esityksen hankkeen rahoitusprosentista ja rahoitusmäärästä tekee johtoryhmä hankehakemuksen perusteella.
Kysymys: Pitääkö hankkeen omarahoitusosuuden olla ainoastaan hakijatahon antamaa rahoitusta vai voiko se koostua myös muiden tahojen rahoituksesta?
Vastaus: Omarahoitusosuus eli kansallinen rahoitus hankkeelle voi koostua useammankin tahon rahoituksesta, esim. useamman hankekumppanin tai hankkeen ulkopuolisen tahon (kolmas osapuoli) rahoituksesta. Kaikista rahoitusosuuksista pitää olla rahoitussitoumukset (erillinen lomake) hakemuksen liitteenä.
Kysymys: Voiko Suomen Akatemian rahoitusta käyttää kansallisena rahoituksena?
Vastaus: Rahaston näkökulmasta Suomen Akatemian rahoitus on käypää, mutta hakijalla pitää olla Suomen Akatemialta vahvistus siitä, että heidän rahoitustaan voidaan käyttää hankkeessa omarahoituksena:
Suositeltavaa on aina mieluummin varmistaa rahoitus rahoitusta antavan tahon rahoitussitoumuksella.
Kysymys: Voiko rahaston johtoryhmä pyytää hankkeeseen liittyen lisäselvityksiä hankehakemuksia käsitellessään?
Vastaus: Hakemusten käsittelyvaiheessa lisätietoja ei pyydetä, mutta johtoryhmä voi hyväksyä hankkeen tietyin ehdoin, muokkauksin tai leikkauksin. Tällaisessa tapauksessa lisätietoja voidaan pyytää johtoryhmäkäsittelyn jälkeen.
Kysymys: Toimitetaanko hankehakemus sisäministeriöön sähköpostitse vai paperiversiona?
Vastaus: Hakemus tulee jättää sisäministeriön kirjaamoon paperiversiona alkuperäisin allekirjoituksin. Sähköpostitse tai faksilla lähetettyjä hakemuksia ei hyväksytä. Sähköpostitse hakemus tulee lähettää mikäli rahastokoordinaattori sitä myöhemmin erikseen pyytää.
Kysymys: Mitä tarkoitetaan hakulomakkeessa kohdalla ”yhteys muihin kansallisiin tai kansainvälisiin toimiin”?
Vastaus: Kohdassa tulee kuvata miten hanke täydentää esim. kansallisia strategioita tai toimintaohjelmia, tiedossa olevia muita EU-rahoitteisia toimenpiteitä tai muita toimia. Kohdassa tulee myös kertoa miten varmistetaan, että toiminta ei ole päällekkäistä muiden kansallisten toimenpiteiden kanssa.
Kysymys: Pitääkö hakemuksen yhteydessä toimittaa todistus siitä, että ALV jää hankkeelle lopulliseksi kustannukseksi?
Vastaus: Ei. Verottajan ohjaus hankkeen ALV-velvollisuudesta vaaditaan vasta, jos hakemus hyväksytään. Ohjaus tulee toimittaa viimeistään väliraportin yhteydessä. Hakijan tulee kuitenkin jo hakuvaiheessa olla selvillä siitä, sisällytetäänkö hankkeen budjettiin ALV:a vai ei.
Mikäli hakija on suunnitellut hankkeensa monivuotiseksi, kannattaa ALV-ohjaus pyytää suoraan koko suunnitellulle hankeajalle. Samaa ALV-ohjausta voi sitten käyttää jatkohankkeen osalta. Jos olemassa oleva ALV-ohjaus ei kata jatkohanketta, uusi ohjaus tulee pyytää ja toimittaa väliraportin yhteydessä. Saman hakijan aivan uuden projektin osalta ALV-ohjaus tulee kuitenkin toimittaa aina erikseen.
Kysymys: Jos hanke on alkanut 1.3.2009, voiko kolmannen rahoituskauden hakemuksen tehdä 28.2.2012 asti, vai pitääkö hankkeen päättyä kalenterivuoden vaihtuessa?
Vastaus: Rahoitusta voi hakea 28.2.2012 asti, jolloin hankkeen enimmäispituus 36 kuukautta tulee täyteen. Tässä tapauksessa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että hankkeen loppuraportin kokoamiseen ja toimittamiseen hankkeen päättymisen jälkeen on varattu riittävät resurssit hakijaorganisaatiossa, koska hankkeelle ei saa kohdistua kustannuksia enää 28.2.2012 jälkeen.
Kysymys: Voiko hankkeen kansallisena rahoituksena käyttää toisesta EU-ohjelmasta saatua rahoitusta?
Vastaus: Ei. Kansallisina rahoittajina on usein esim. hankkeen yhteistyökumppaneina toimivia kuntia, aluehallintoviranomaisia ja/tai järjestöjä. Hakuohjeissa on selitetty tarkemmin, miten hankkeen budjetti rakennetaan.
Kysymys: Voiko hakijana olla yksityishenkilö?
Vastaus: Ei. Hakijana ei voi olla yksityishenkilö, vaan hakijan tulee olla esim. viranomaistaho, järjestö, yhdistys, yritys tms. Hakijatahon tulee olla rekisteröitynyt oikeushenkilö.
Kysymys: Tuleeko monivuotisissa hankkeissa teettää ulkopuolinen arviointi?
Vastaus: Ulkopuolista arviointia ei vaadita, mutta se on suositeltavaa. Arviointikustannukset voi sisällyttää hankkeen budjettiin. Ulkopuolisen tekemä työ tuele aina kilpailuttaa.
HAKULOMAKE
Kysymys: Mikä on hakulomakkeessa tarkoitettujen tulosten ja tuotosten konkreettinen ero?
Vastaus: Tulosten ja tuotosten eroa on kuvattu hakuoppaassa hakemuksen täyttöohjeessa.
Kysymys: Säilyykö yleistavoite samana vai voiko sitä muuttaa, kun kyseessä on jatkohakemus?
Vastaus: Monivuotisissa hankkeissa on tarkoitus, että yleistavoite pysyy samana kautta linjan, mutta osatavoitteet voivat muuttua jatkohankkeeseen siirryttäessä. Nyrkkisääntö on, että monivuotinen hanke keskittyy kaikissa vaiheissaan saman asiantilan kehittämiseen. Mikäli yleistavoite kuitenkin kaipaa täsmennystä, voi sitä hieman muuttaa kunhan se ei muuta koko hankeideaa tai hankkeen luonnetta.
Kysymys: Jos kyseessä on jatkohakemus, voiko olettaa, että hakemuksen lukija tietää hankekuvauksen?
Vastaus: Ei. Jokainen hankehakemus tulee täyttää kokonaan riippumatta siitä onko kyseessä alkava- vai jatkohanke. Rahoittaja ei etsi uuteen hakemukseen tietoja vanhoista hakemuksista.
Kysymys: Jos tietää, että hanke tulee olemaan monivuotinen, täytetäänkö hakemukseen jatkovuosien hankeaikataulu?
Vastaus: Ei. Aikataulu koskee vain kullakin kierroksella haettavana olevaa hanketta.
Kysymys: Ostopalvelut ja kilpailuttaminen: Voiko yhteistyötaholta ostaa palveluja? Pitääkö tulkki kilpailuttaa? Riittääkö, että kunta on kilpailuttanut tulkin valinnan? Mitä tarkoittaa kevennetty kilpailuttaminen, entä hintavertailu ja tarjouspyyntö?
Vastaus: Ostopalveluihin ja kilpailuttamiseen löytyvät vastaukset sekä hankeoppaasta että laajemmin rahastojen hallinnointioppaasta. Kumpikin opas löytyy rahastojen internet-sivuilta.
Kysymys: Mikä taho täyttää hakemuksen liitteenä olevan rahoitussitoumuksen?
Vastaus: Rahoitussitoumuksen täyttää omalta osaltaan kukin taho, joka antaa hankkeelle rahoitusta: hakijan osalta hakija, partnerin rahoituksen osalta partneritaho jne.
Kysymys: Mitä rahoitussitoumuslomakkeessa tarkoitetaan "rahoituksen laadulla? Mitä tähän tulisi kirjata?
Vastaus: Rahoituksen laadulla tarkoitetaan täsmällisempää kuvausta omarahoituksen tai kolmannen osapuolen antaman rahoitusosuuden tyypistä. Tässä kohdassa kuvataan onko kyseessä suora rahasiirto, avustus, maksetut palkat tms. rahoitusmuoto.
HANKKEEN BUDJETTI
Kysymys: Voidaanko hankkeen omarahoituksesta korvata esim. 50 % omarahoitusosuus virkamiesten työpanoksena vai tarvitaanko jokin rahallinen panos?
Vastaus: Laskennallista työpanosta (myöskään virkamiesten osalta) ei hyväksytä hankkeen rahoitukseksi. Hankkeen omarahoituksen tulee olla kokonaisuudessaan rahallista panosta. Hankkeen kaikkien tulojen ja menojen tulee olla todennettavissa hankkeen kirjanpidosta, sekä hanketoteuttajan että hankekumppaneiden osalta. Rahalliseksi panokseksi katsotaan myös hankkeeseen tehtävästä työstä maksettavat henkilöstökuluihin budjetoidut palkat, jotka hanketoteuttaja/hankekumppani tosiasiallisesti tulee maksamaan ja pystyy erittelemään hankkeen kirjanpitoon.
Kysymys: Mitä kuuluu palkkakulujen sivukuluihin?
Kysymys: Voiko matkustaa lentämällä jos lentolippu on halvempi kuin junalippu?
Vastaus: Hallinnollisissa tukitehtävissä työskentelevien henkilöiden palkkakustannukset voidaan budjetoida henkilöstökuluihin edellyttäen, että tukitehtävä on tarpeellinen ja merkittävä. Pienistä tukitehtävistä syntyvät palkkakulut, joita ei pystytä yksiselitteisesti kohdistamaan hankkeelle, tulee kirjata hallintokuluihin. Katso lisätietoja palkkakuluista hakuoppaan kohdasta 4.2. Henkilöstökulut.
Kysymys: Jos hanketyöntekijälle maksetaan palkka hakijaorganisaation toisella paikkakunnalla olevasta toimipisteestä käsin, pitääkö varsinaisella hakijaorganisaatiolla olla silti kuitit, otteet ja päätökset ko. palkasta?
Vastaus: Kyllä. Hankkeesta vastuussa olevalla hakijataholla tulee olla hallussa kaikki hankkeen asiakirjat ja dokumentit sekä hankkeen aikana että 10 vuoden ajan hankkeen päättymisestä. Hankeasiakirjojen säilyttämiseen liittyvää ohjeistusta voi lukea tarkemmin rahastojen hallinnointioppaasta, joka löytyy rahastojen internet-sivuilta www.intermin.fi/rahastot.
Kysymys: Voiko hankkeessa tuotetun tuotteen käytöstä pyytää maksua esim. yrityksiltä, jotka eivät ole osallistuneet hankkeen toteutukseen?
Vastaus: Lähtökohtaisesti pakolais-, paluu-, ja kotouttamisrahastoissa ei tehdä hanketoimintoja, joista syntyisi myytäviä tuotteita. Hanketoiminnan tulee olla voittoa tavoittelematonta. Rahastoista rahoitettavan toiminnan lähtökohtana on yleinen ja yhtäläinen hyöty. Mikäli EU-rahalla tuotetusta materiaalista saadaan tuottoa, se on tuloutettava hankkeelle ja saatu tuotto vähentää hanketoteuttajalle maksettavan EU-tuen määrää vastaavalla summalla. Hankkeen mahdolliset tuotot tulee kirjata hankkeen budjettiin tuloiksi.
Kysymys: Voiko osaksi kansallista rahoitusta kohdistaa yhteistyökumppaneiden nimellistä/ laskennallista panosta (esim. lehtipalstatila, kokoustilat, jne), jolla on tietty arvo?
Vastaus: Arvioon perustuvat panokset hankkeeseen eli luontoissuoritukset eivät ole SOLID-rahastoissa hyväksyttyjä. Ainoastaan kirjanpidosta todennettavissa olevat, maksetut kulut ovat hyväksyttäviä rahoitusosuuksia. Ne voivat näkyä joko hakijan omassa tai hankepartnerin kirjanpidossa.
Kysymys: Onko lastenhoitokuluja mahdollista sisällyttää hankkeen budjettiin esim. silloin kun järjestetään toimintaa haavoittuvassa asemassa oleville naisille?
Vastaus: Tämä on mahdollista kotouttamis- ja pakolaisrahaston osalta. Tällaiset kulut sisällytetään budjetissa kohderyhmiä koskeviin kuluihin.
KOTOUTTAMISRAHASTO (Integration Fund /IF)
Kysymys: Kotouttamisrahaston kohderyhmää ovat kolmansien maiden kansalaiset, eli EU- ja ETA-maiden ulkopuolisista maista tulevat. Lasketaanko siis esimerkiksi bosnialaiset kolmansien maiden kansalaisiksi, vaikka maa onkin Euroopassa. Bosnia ei ole EU:n eikä ETA-alueen jäsen.
Vastaus: Kyllä lasketaan. Luvan kanssa tulleet bosnialaiset voivat kuulua kotouttamisrahaston kohderyhmään kunhan eivät kuulu pakolaisrahaston kohderyhmään eli pakolaisiin tai turvapaikanhakijoihin.
Kysymys: Voiko henkilö olla kohderyhmään kuuluva, jos on työelämässä, mutta muuten haavoittuvassa asemassa (esim. naiset)?
Vastaus: Työelämässä oleva voi kuulua kohderyhmään, mikäli muuten täyttää kotouttamisrahaston kohderyhmäkriteerit.
Kysymys: Jos maahanmuuttaja on ollut Suomessa esim. 20 vuotta, voiko hän silti kuulua kotouttamisrahaston kohderyhmään?
Vastaus: Kotouttamisrahaston ensisijainen kohderyhmä on vasta maahan tulleen 3. maiden kansalaiset. Pitkään maassa olleet maahanmuuttajat eivät ole täysin poissuljettuja, mikäli he muuten täyttävät rahaston kohderyhmäkriteerit. Tällaisten hankkeiden rahoittamiseen tulee kuitenkin löytyä erityiset perustelut. Hakemuksen kohderyhmämäärittelystä tulee käydä ilmi, että kyse on pitkään maassa olleista, ja kohderyhmän tarpeet rahaston kannalta tulee hyvin perustella.
Kysymys: Mitä toimilinjoilla ja erityistavoitteilla tarkoitetaan?
Vastaus: Kotouttamisrahaston kussakin vuosiohjelmassa tuetaan toimintoja, jotka on jaettu toimilinjoihin. Yksi hanke voi kuulua vain yhteen toimilinjaan. Kullekin toimilinjalle on puolestaan määritelty yksi erityistavoite, jota hanke voi toteuttaa. Tällainen hanke sisältää toimintoja, jotka keskittyvät erityisesti kyseiseen toimintaan tai kohderyhmään. Erityistavoitteen toteuttaminen ei ole hankkeissa pakollista.
Erityistavoitteet on kuvattu hakuoppaassa.
Kysymys: Onko meidän osoitettava hakemuksessa kuinka suuri projektin kohderyhmä on? Tällä hetkellä meillä ei ole tarkkaa tietoa kohderyhmän suuruudesta.
Vastaus: Luotettavan tiedon puuttuessa mahdollisimman tarkka arvio riittää. Tässäkin tapauksessa on hyvä selittää, mihin arvio perustuu.
PAKOLAISRAHASTO (European Refugee Fund / ERF)
Kysymys: Kumpaan rahastoon - kotouttamis- vai pakolaisrahastoon - hakemus tulisi osoittaa? Hakuohjeissa todetaan seuraavasti: ”Kotouttamisrahastosta ei voida rahoittaa hankkeita, jotka kohdistuvat pakolaisiin tai vastaavan statuksen Suomessa saaneihin, toissijaista tai tilapäistä suojelua saaviin henkilöihin, tai turvapaikanhakijoihin. Edellä mainittuihin ryhmiin kuuluvia henkilöitä ei voi olla mukana hankkeiden hyödynsaajissa."
Mitä tarkkaan ottaen tarkoitetaan tässä pakolaisilla tai vastaavan statuksen saaneilla? Mihin ryhmään kuuluvat turvapaikanhakijat, jotka ovat saaneet määräaikaisen oleskeluluvan?
Jos hanke rahoitettaisiin kotouttamisrahastosta, jäisivätkö esim. kiintiöpakolaiset tässä tapauksessa kohderyhmän ulkopuolelle?
Vastaus: Pakolaisrahaston kohderyhmänä ovat turvapaikanhakijat, pakolaiset ja toissijaisen suojelun tarpeen perusteella oleskeluluvan saaneet henkilöt. Jos turvapaikanhakija on saanut pakolaisaseman tai oleskeluluvan toissijaisen suojelun tarpeen perusteella, hän kuuluu pakolaisrahaston kohderyhmään.
Kotouttamisrahaston kohderyhmään taas kuuluvat muut kuin edellä mainitut kolmansien maiden kansalaiset. Kotouttamisrahaston hankkeessa ei siis voi olla mukana kiintiöpakolaisia, muita pakolaisaseman saaneita, toissijaisen suojelun tarpeen perusteella oleskeluluvan saaneita tai turvapaikanhakijoita. Kotouttamisrahasto on suunnattu ensisijassa hiljattain maahan tulleiden kolmansien maiden kansalaisten (olleet Suomessa enintään 3-5 vuotta) kotoutumistoimien järjestämiseen. Yleissääntönä on, että henkilön tulee pysyä maassa vähintään 12 kk.
Rahastojen kohderyhmäjako saattaa tuntua keinotekoiselta, koska molempien rahastojen kohderyhmät ovat yleensä kotouttamistoimien piirissä. Pakolais- ja kotouttamisrahastoista rahoitettavat hankkeet tulisi kuitenkin suunnitella niin, että hanketoiminnot kohdistuvat selkeästi jommankumman rahaston kohderyhmään. Esim. jos hanke toteutetaan pakolaisrahastossa, toiminnan tulee tukea pakolaisten tarpeita ja huomioida heidän tilanteensa. Kotoutumisen lähtökohdat ovat usein pakolaisten kohdalla aivan erilaiset kuin esim. työperäisen maahanmuuton seurauksena Suomeen saapuneiden henkilöiden kohdalla.
Rahastojen vuosiohjelmissa ja hakuohjeissa (www.intermin.fi/rahastot) on kuvattu tarkemmin sitä, minkä tyyppistä toimintaa kunakin vuonna ensisijaisesti on tarkoitus rahoittaa.
PALUURAHASTO (Return Fund / RF)
Kysymys: Paluurahaston kohderyhmään kuuluvat myös ne ”kolmansien maiden kansalaiset, jotka eivät täytä tai eivät enää täytä jäsenvaltioon saapumisen ja/tai jäsenvaltiossa oleskelun ehtoja ja jotka jäsenvaltion alueelta poistumisvelvoitteen mukaisesti päättävät palata vapaaehtoisesti”.
Kuuluvatko perheenyhdistämisen kautta Suomeen tulleet ja sittemmin kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneet kolmansien maiden kansalaiset (esim. avioerotapaukset tai viisuminsa ylittäneet henkilöt) paluurahaston kohderyhmään?
Vastaus: Kyllä. Yllä olevan määritelmän mukaan ne henkilöt, jotka eivät täytä tai eivät enää täytä maassa oleskelun ehtoja, joilla on poistumisvelvoite ja jotka päättävät palata vapaaehtoisesti, kuuluvat paluurahaston kohderyhmään.
 Takaisin  Tulosta sivu |