Mistä tätä turvattomuutta oikein tulee?
Tänä päivänä ei ole enää kysymys siitä, että kylillä kerätään kehitettävistä asioista lista, joka toimitetaan kuntaan toteutettavaksi. Nyt on lusikka otettava omaan käteen, itse lusikoitava ja usein sen sopankin keittäminen jää itselle. Kuntien taloustilanteen vaikeutuminen ja usein myös päätöksenteon siirtyminen kauas kyliltä, on saattanut meidät tilanteeseen, jossa pärjäämisen edellytys on yhteisöllisyys ja pitkänajan suunnitelmallisuus. Ja kukapa tietäisi kylässä olevan palvelutarpeen paremmin kuin itse kyläläiset. Turvallisuus käsitteenä on noussut esille kylien kohdalla viimeisten viikkojen aikana lähinnä Keski-Suomen myrskytuhojen kautta. Äkilliset poikkeustilanteet ovat äärimmäisen hankalia tilanteita ja sen haltuun ottaminen vaatii hyvää ennaltaehkäisevää suunnittelua. Mutta myös tavallinen arki on täynnä riskitekijöitä ja turvattomuutta aiheuttavia asioita. Jotta voisimme pitää kylät elävinä ja taata siellä oleville ihmisille, vauvasta vaariin, hyvinvointia ja mielekästä elämää, on aika tarttua toimeen. Työnjako tässä työssä on harvinaisen selvä: kylä selvittää alueensa palveluntarpeen ja koska kunta on useimmista asioista lain mukaan järjestämisvastuussa, otetaan kunta mukaan miettimään miten tarvittavat palvelut kylälle voidaan tuottaa. Kylällä toimivien järjestöjen mukaan saaminen työhön on erittäin tärkeää. Usein suurin ongelma on vanhakantainen ajattelu, iänikuiset toimintamallit ja kehityksen vastustaminen. Kylien turvallisuustyössä on oltava avarakatseinen ja pyrittävä hakemaan uusia, innovatiivisia ja kevyitä toimintamalleja. Tämä vaatii usein rajojen rikkomista. Hyviä esimerkkejä yhteisöllisen toiminnan mukanaan tuomasta turvallisuudesta on mm. entisten kyläkoulujen ja muiden kokoontumispaikkojen muuttaminen kylän toimintakeskuksiksi. Toimintakeskuksessa voi olla ruokahuoltopalveluita kylän ikäihmisille, tietotupaa, leikkikenttätoimintaa, kioskia ja apteekin palveluita. Vain mielikuvitus asettaa rajat siihen millaisia palveluita tällaisessa toimintakeskuksessa voisi tuottaa. Mutta näissäkään asioissa kylät eivät pärjää yksin, vaan turvallisuustalkoisiin tarvitaan mukaan kunta ja muut järjestöt. Lapissa on lähdetty tekemään kylille talouden ja toiminnansuunnitelmia, jotka sisältävät mm. turvallisuussuunnitelman kylälle. Suunnitelmiin kirjataan miten kriisitilanteita voitaisiin ehkäistä, miten normaalia arkea voidaan helpottaa ja tehdään valmiita toimintamalleja joilla poikkeustilanteissa voidaan toimia. Samalla pyritään herättämään vanhankansan naapuriapua henkiin. Terve uteliaisuus naapurin voinnista ja pärjäämisestä on yhteisöllinen voima. Parempi olla utelias kuin välinpitämätön. Olisiko siis aiheellisempaa kysyä MISTÄ TÄTÄ TURVALLISUUTTA OIKEIN TULEE? Sitä tulee ovista, ikkunoista, televisiosta, radiosta, naapurista ja ennen kaikkea omasta kodista. Mutta se edellyttää asialle ryhtymistä. Ja nyt siihen on mahdollisuus. Asiaan liittyviä koulutuksia pidetään Lapissa seuraavasti: Simo, Alaniemen vanha koulu 28.8.2010 klo 9.30 alkaen Tornio, Arpelan NS:n talo 4.9.2010 klo 9.30 alkaen Inari, Kaamanen Neljän tuulen tupa 18.9.2010 klo 9.30 alkaen Ohjelma kokonaisuudessaan löytyy www.kylatoiminnantuki.fi Eija Leppäjärvi Kirjoitusta voi käydä kommentoimassa sisäisen turvallisuuden ohjelman Facebook-sivuilla.  Takaisin  Tulosta sivu |
Sitä tulee ovista, ikkunoista, televisiosta, radiosta, naapurista ja ennen kaikkea omasta kodista. Elämme aikaa jolloin turvattomuuden tunne valtaa pienen ihmisen hyvin helposti. Globaalimaailma hyppää silmille joka puolelta. Uhreina ovat lapset, nuoret, aikuiset ja ikäihmiset. Siksi tarvitsemme ennaltaehkäiseviin turvallisuustalkoisiin mukaan kaikki kynnelle kykenevät. ”Hyvän sään aikaan”, eli ennen kuin mitään ehtii tapahtua. 